UUSI PUHELIN

Tilasin itselleni uuden puhelimen ja suurin pelko liittyi vanhan puhelimen Muistioon.
Se toimii mulla päiväkirjana, kauppalappujen siskona, muistuttajana, hetkellisten ideoiden tallettajana jne.

Siellä on paljon asiaa niin sanotusti.
Kiitos iCloudin sun muun ihmeellisen tekniikan, jota en edes tajua - kaikki on tallessa.

Löysinkin sieltä yhden tekstin, johon liittyy ehkä ikävin ajanjakso viime vuodelta.
Silti sitä voi ajatella, että kaikessa on jotain hyvää.



16.syyskuuta

niin monta yötä olen miettinyt kirjoittavani sinulle
on pimeää ja hiljaista
vauva tuhisee hiljaa
sinä olet toisaalla toisessa kaupungissa ja minä makaan levitetyllä sohvalla talossa jossa kasvoin

tyypillinen päivä

on monia asioita jotka on stressannut tosi paljon viime aikoina
asunnon patterit ei toimi vieläkään ja syyskuun puoliväli häämöttää
kun palaamme kotiin siellä on niin kylmä, että joudutaan odottamaan hetki
shköpattereiden aikaan saamaa tulosta
ei asian pitäisi niin olla
lupaan, että kaikki selkenee vielä
lupaan etten anna asioiden olla
väsyttää koko tilanne

oon ehtinyt olla niin paljon yksin
voikohan tähän rauhaan tottua vai oonko jo vähän höpsähtänyt
seison pellon laidalla aamulla kun linnut lentää etelään
pelto on valmis kerättäväksi ja kultaisena siinä hetkessä
ne aamut ovat arvokkaita ja niin päivä tuntuu alkavan hyvin

juomme usein yhdessä kahvit ja sitten ajat pois pihasta menoihisi
pyöritän kantoliinan ympärilleni ja nostan vauvan siihen
puut tiputtaa lehtiä ja ne lehdet tanssii tuulessa
välillä tuntuu että juutun pitkään heinikkoon ja meille kaikille tulee kuuma

keitän sisällä lisää kahvia ja neulon pienen myssyn
vauva nukkuu tai hymyilee tai jokeltelee tai itkee
jossain vaiheessa pieni nukahtaa ja nukkuu niin että ehdin vain ihmetellä

haluan olla sulle parasta
en vaan käsitä että syksy on täällä



Mutta se siitä. Mun aamu alkoi sillä, että kuuntelin tätä ja hypin sängyssä.
Kuinka moni hyppii vielä sängyssä?

Kommentit

Suositut tekstit